Ristikot | Artikkelit | Julkaisut | Linkit
|
|
Etusivu
| Esite
| Yhteystiedot
| Säännöt
Ristikot | Artikkelit | Julkaisut | Linkit |
|
Päivitetty: 28.5.2012
Sanasepot on sinunkin seurasi, jos
Tutustu tähän esitteeseen ja ratko ristikoita. Jos kiinnostut seurasta, ota yhteyttä ja tule mukaan sanaseppojen porukkaan. Jos sinulla on hyviä ystäviä tai tuttavia, jotka voisivat tehdä saman, kerro asiasta heillekin. Pyydä heitä ottamaan yhteyttä seuramme sihteeriin; hän lähettää esitteen painetun version jokaiselle halukkaalle.
Sanaseppoterveisin
Jari Haapa-aho
Sanaristikkoseura Sanasepot ry:n puheenjohtaja
Seura perustettiin 21.11.1981. Operaation toteutti pieni, mutta innostunut ristikkoharrastajien ryhmä. Mukaan saatiin heti alusta asti sekä ratkojia että laatijoita.
Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja ylitti maagisena pidetyn 1000 jäsenen rajan vuonna 1993. Tänään jäseniä on kaikkialla Suomessa jo niin paljon, että myös aktiivisia paikalliskerhoja on usealla paikkakunnalla.
Sanaristikkoseura Sanasepot pitää ristikoita merkittävänä osana sanallista kulttuuria. Se on puolueeton ja riippumaton yhdistys, joka aina toimii ristikoiden puolesta.
Jokaisella yhdistyksellä on tarkoituksensa. Sanaseppojen peruspäämäärät on kiteytetty viiteen. Seuran tarkoituksena on:
Mitä saat jäsenmaksusi vastineeksi?
Neljästi vuodessa ilmestyvä Sanaseppo on seuran toiminnan kärki ja tärkein konkreettinen anti jäsenille. Sanasepossa oli vuonna 2011 yhteensä 204 sivua. Erilaisia tehtäviä oli 117. Artikkeleita ja haastatteluja oli 38. Avustajia lehdellä oli 59. Lehden sivuilla esitellään myös uusia ja erilaisia tehtävätyyppejä. Vakioaineistoa ovat myös ristikoita käsittelevät kirjoitukset.
Sanaseppoa et voi ostaa mistään lehtipisteestä, mutta jäsenenä sinun on mahdollista hankkia myös lehden vanhoja numeroita.
Seuralla on 12 toimivaa paikalliskerhoa:
Uusien kerhojen perustamista kannustetaan, tarvitaan vain kourallinen aktiivisia ristikkoihmisiä ja kerho saadaan liikkeelle.
Paikalliskerhoissa kokoonnutaan ristikoihin liittyvien asioiden ympärillä, ratkotaan ja keskustellaan. Vaikka ristikoiden ratkonta sujuu mainiosti yksinkin, eivät kerhoiltaan tulleet ole yleensä katuneet sinne tulemistaan.
Seuralla on kaksi vakiotilaisuutta: sääntömääräinen vuosikokous ja vapaamuotoiset kesäpäivät.
Vuosikokous pidetään Helsingissä tammi- tai helmikuussa. Se hyväksyy toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman ja talousarvion, päättää jäsenmaksun suuruudesta sekä tekee seuran henkilövalinnat. Luonnollisesti myös vuosikokoukseen liittyy vapaa osuus: kilpailuja ja tehtäviä, jälkipelistä puhumattakaan.
Kesäpäivien ajankohdaksi on vakiintunut heinä-elokuun taite. Eri vuosina kokoonnutaan eri paikoissa, jotta mahdollisimman moni jäsen voisi ainakin silloin tällöin osallistua. Osallistujamäärä on ollut jo pitkään 50:n ja 70:n välillä. Missään muussa tilaisuudessa et pysty nokikkain tapaamaan niin monta alan harrastajaa ja ammattilaista ja puhumaan ristikoista niin kauan kuin kunto kestää.
Tuo kysymys on eräs eniten kuulluista ratkonnan yhteydessä. Aikaisemmin se sisälsi ehkä jonkinlaisen kritiikin siemenen siitä, että ihminen tuhlaisi aikaansa joutavalle. Tekemiseltä ja myös harrastamiselta haettiin yleviä tarkoituksia.
Ristikoiden ratkominen on ennen muuta hauskaa puuhaa. Sanasepot uskovat, että ihmiselle hyvin keskeisiä piirteitä ovat itsensä ilmaiseminen sanoilla sekä leikkiminen. Nämä kaksi yhdistyvät erinomaisesti juuri ristikoissa.
Hyviä ristikoita ratkoessaan ihminen saa parhaimmillaan loistavia ahaa-elämyksiä. Sanasepot pyrkii vaikuttamaan laatijoihin siten, että tämä näkökulma olisi yhä enemmän esillä, kun ristikoita laaditaan ja niihin keksitään vihjeitä.
Ratkominen kehittää sanavarastoa ja yleistietoja, mutta vain mikäli laatija tekee oman osuutensa riittävän vastuullisesti ja kehittää itseään kaiken aikaa. Myös tähän Sanasepot pyrkii toiminnallaan aktiivisesti vaikuttamaan.
Ratkominen antaa aivoille haasteita ja pitää ne vireinä. Aivot ovat sellainen elin, joka voi parhaiten silloin, kun sitä rasitetaan jatkuvasti sopivasti. Tämä tarve on sama kaikilla ihmisillä iästä riippumatta.
Amerikkalaisen The People's Home Journal -naistenlehden syyskuun 1904 numerossa julkaistiin. Blended Squares -sanakuviotehtävä. Vuosina 1904–1908 lehti julkaisi niitä kaikkiaan kymmenen ja saman julkaisijan Good Literature ainakin kahdeksan. Tehtävä ei kuitenkaan levinnyt laajemmin vaan kuihtui vähitellen pois.
Niinpä nykyaikaisen ristikon syntymäpäiväksi onkin kirjattu sunnuntai 21.12.1913, jolloin New York World -sanomalehti julkaisi FUN-viihdeliittessään sanaristin (Word-Cross). Sen oli laatinut toimittaja Arthur Wynne. Täysin uutta ja merkittävintä tehtävässä oli ruudukko, sillä sanakuviotehtävien kirjainten paikat oli aiemmin osoitettu pisteillä tai numeroilla. Worldin lukijat ottivat uutuuden innolla vastaan, ja sitä alettiin julkaista joka sunnuntai.
Suosiosta huolimatta ristikko ei juuri kiinnostanut muita lehtiä. Tilanne muuttui äkisti keväällä 1924, kun aloitteleva Simon & Schuster -kustantamo julkaisi viidenkymmenen ristikon kokoelman. Kustantajankin ällistykseksi kirjan muutaman tuhannen kappaleen ensipainos myytiin loppuun vuorokaudessa. Muutaman kuukauden aikana siitä otettiin yhdeksän lisäpainosta. Menestys havahdutti muut julkaisijat, ja pian lähes kaikissa Yhdysvaltain sanomalehdissä oli ristikko. Sanaristikon voittokulku oli alkanut.
"Ristikkokärpänen" ylitti pian Atlantin ja saapui myös Suomeen. Maamme ensimmäinen "ristisana-arvoitus" julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 7.2.1925. Tuon historiallisen tehtävän laatija on vieläkin hämärän peitossa. Hänen oletetaan olleen nainen, sillä hän käytti nimimerkkiä Suometar. Tehtävän hän lähetti Lontoosta.
Aikaa kului 30 vuotta, ennen kuin Suomessa julkaistiin ensimmäinen kuvaristikko. Sen teki Helsingin Sanomat 20.3.1955. Laatijana oli šakkimestari Osmo Kaila, joka sittemmin teki pitkän laatijanuran.
Varsinainen nousu alkoi ristikkolehtien myötä. Ensimmäiset pelkästään ristikoita julkaisevat lehdet ilmaantuivat 1950-luvun lopulla. Siitä lähtien niitä on julkaistu jatkuvasti; tällä hetkellä (2009) suomenkielisiä ristikkolehtiä on noin 70–80.
Eräs tärkeä päivämäärä on vielä syytä mainita: Suomen ensimmäinen piilosana julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 28.2.1975, laatijanaan Risto Pitkänen.
Yksi seuran säännöissä mainittu toimintamuoto on tutkimustoiminnan harjoittaminen. Eräitä keskeisimpiä tutkimuksiamme ovat:
Yllä olevalla otsikolla tutkittiin vuonna 1994 Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden laitoksella Sanaseppojen tilaamana opinnäytetyönä sekä laatijoiden että ratkojien mieltymyksiä ja asenteita ristikoiden eri osa-alueisiin. Tutkimuksella valotettiin erityisesti pitkään harrastuksensa parissa toimineiden ihmisten ajatuskulkuja.
Sanasepot aikoo jatkaa tämänkaltaisten tutkimusten tekemistä, jotta voimme vähitellen luoda entistä kirkkaamman mielikuvan ristikkoharrastuksesta ja päästä vaikuttamaan yhä parempien ja nautittavampien ristikoiden syntymiseen.
Seura asetti kevättalvella 1991 kaksihenkisen työryhmän selvittämään, millaisia termejä sanaristikoista puhuttaessa käytetään ja ehdottamaan niihin korjauksia ja lisäyksiä. Tämä lajissaan uraauurtava työ valmistui 1995, ja tuloksena syntynyt sanaristikkotermistö julkaistiin Sanaseppo-lehden erikoisnumerona 2B/1995 nimellä Suomalainen sanaristikko – Muotoilu, sanoitus ja ongelmointi. Termistössä on 178 ristikoihin liittyvää termiä. Painettu versio sisältää myös ristikoiden "sukupuun".
Olemme kahdesti selvittäneet kuvaristikoissa yleisimmin esiintyvät sanat. Vuoden 1992 otoksessa oli noin 80 000 sanaa lähes 750 kuvaristikosta ja vuoden 1998 otoksessa noin 52 000 sanaa lähes 550 kuvaristikosta. Monien muiden tulosten ohella voimme kertoa, että ristikoiden 10 yleisintä ratkaisusanaa olivat (yleisyysjärjestyksessä):
1998: TAAS ALAS ASAT ANIS ALUS ASUT OSAT AITA ARAL ISOT 1992: TAAS ASIA AKAT ALAS OSATA ATET AITA ASUT OSAT ALIAS
Taajuustutkimuksen yhteydessä Sanasepot on tehnyt yhteistyötä Helsingin Yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen kanssa.
Eräs merkittävimpiä tutkimushankkeita on ollut suomalaisen ristikon historian muistiin merkitseminen. Sanasepot tilasi tämän työn tutkija Ilona Kemppaiselta. Hyvästä yhteistyöstä ristikoiden kustantajien kanssa kertoo se, että valtaosa tutkimuskuluista katettiin kahdeksalta ristikoita julkaisevalta kustantajalta saaduilla avustuksilla.
Tutkimuksen nimi on Suomalaisen sanaristikon historia ja se valmistui tammikuussa 1999. Siinä hahmotetaan koko se aika, jona ristikoita on Suomessa julkaistu. Tutkimus perustuu laajan historialliseen materiaalin läpikäyntiin sekä lukuisiin alan ihmisten haastatteluihin.
Finnlectura julkaisi tutkimuksen kirjana Suomalaisen sanaristikon historia (ISBN 951-792-127-6) vuonna 2002.
Tällä hetkellä Suomessa järjestetään säännöllisesti kahta ristikonratkonnan SM-kisaa.
Sanasepot järjestää yhdessä Ilta-Sanomien kanssa parittomina vuosina laajan ja perinpohjaisen kisan. Kolme alkukilpailuristikkoa julkaistaan Ilta-Sanomissa. Sata parasta ratkojaa kutsutaan kisaamaan välieriin Helsinkiin. Välierien parhaat jatkavat finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestari.
Vuoden 2011 kärkikuusikko:
Piilosanan SM-kisa on vuosittain sanaseppojen kesäpäivien yhteydessä.
Vuoden 2011 kärkikuusikko:
Varsin monissa maissa toimii kansallinen sanaristikkoyhdistys. Sanasepot on pitänyt moniin tällaisiin maihin yhteyksiä jo vuosien ajan. Näin voimme saada välittömästi käyttöömme uudet tehtävätyypit ja sellaiset ajatukset, jotka vievät ristikoiden asiaa eteenpäin.
Vuosina 1989 ja 1990 osallistuimme mm. kahteen ristikoiden laadintakilpailuun, ns. ristikkomaratoniin, jotka pidettin Brnossa ja Belovarissa. Tehtävänä oli laatia 24 tunnin aikana mahdollisimman pitkä sanaristikko. Jokainen joukkue laati maansa kielellä ja oman maansa ristikkonormeja enemmän tai vähemmän noudattaen.
Vuodesta 1992 lähtien on järjestetty kansainväliset puzzleratkonnan MM-kisat. Suomi on ollut joka vuosi edustettuna. Olemme julkaisseet koko joukon kilpailuissa olleita tehtäviä myös jäsenistömme pähkäiltäväksi.
Puzzlet ovat erilaisia loogista ajattelua, nokkeluutta tai oivallusta kysyviä ajanvietetehtäviä, esimerkiksi päättely- tai hahmotustehtäviä, sommittelupulmia, ositteluongelmia, matemaattisia numerotehtäviä tai kuva- ja sana-arvoituksia tai -ristikoita. Puzzleja ratkotaan yleensä kynällä ja paperilla, tai ne voivat olla mekaanisia pulmia kuten palapelejä, pirunnyrkkejä ja muita pulmaleluja.
Vuonna 2006 järjestettiin ensimmäiset sudokun MM-kisat Italian Luccassa.
Helmikuussa 2000 perustettiin Suomen puzzle-harrastajat Ahaa!, joka järjestää vuosittain talvella sudokun ja kesällä puzzlen SM-kisan. Ahaa valitsee Suomen joukkueet MM-kisoihin. Vuoden 2002 puzzlen MM-kisat pidettiin Oulussa.