|
|
Etusivu > Sanaseppo-lehti > 1/2010 > Ristikon takaa | 30.3.2010 |
Artikkeli on julkaistu Sanaseppo-lehden numerossa 1/2010 (kevät).
Ristikon takaa -sarjassa laatijat kertovat ristikkonsa synnystä, pääkuvan ja ratkaisulauseiden ideoinnista, laadinnan etenemisestä, vihjeityksen aikaisista mietteistään jne.
Suositus: Ratko ristikko ensin ja lue tarina vasta sen jälkeen.
Kuvaristikoiden alkuhistoriaan verrattuna ovat nykyiset ristikot harvoin vailla teemaa. Usein teemasta kertoo pääkuva ratkaisusanoineen ja -lauseineen. Pienikokoinen ristikko, kuten oheinen, asettaa omat haasteensa, varsinkin silloin, kun sijoittaa pääkuvan ristikon keskelle. Tällöin eivät pitkät ratkaisusanat tai -lauseet tule kysymykseen. Paine käyttää reunojen alkupaloja myös lisääntyy.
Oheisen ristikon idea syntyi hetkessä, mutta pääkuvan toteuttamistapa vaati vähän lisämiettimistä. Laitanko valitun ristikon kulmauksen tuolla tavalla vinoon, vai ujutanko sen näkymättömämmin niin, ettei sitä heti edes huomaa osana ristikkoa. Vaakaan tullut ratkaisulause saneli toteuttamistavan.
Viime aikoina olen usein sijoittanut Hesarin ristikkoni pääkuvia myös ristikon keskelle. Kun näin teen, tulee tunne, että ristikko on jo hyvän matkaa tehty, koska torikammo ja tabula rasa -tunne eivät ahdista.
Ratkaisusanojen sovittelussa on oma haasteensa. Aikaisemmin, kun siirryin joka toiselle riville sijoitetuista sanoista vierekkäisiin ratkaisusanoihin, laatimisen vaikeus ainakin aluksi jossain määrin kasvoi.
Toisaalta pidän uusista haasteista. Ristikkoa voi siis vaikeuttaa sijoittamalla ratkaisusanat vieriviereen. Seuraava vaihe oli sijoittaa ristikon reunoille ulottuvat lauseet vieriviereen, aluksi ei symmetrisesti, sitten symmetrisesti sanojen pituutta hyväksikäyttäen. Viimeisin vaihe on ollut se, että pääkuvasta lähtevä lause muodostuukin vierekkäisistä sanoista, aluksi eripituisista, myöhemmin samanpituisista sanoista. Tällöin visuaalisuuden lisäämiseksi rasteroin ne suorakulman muotoisiksi ratkaisublokeiksi.
Edellä kuvailtu asettaa erityishaasteita. Koska pääkuvaa ei heti pääse ratkomaan, on risteävien ratkaisusanojen oltava ainakin osittain helppoja, jolloin pääsanat ja -lauseet alkavat avautua. Joitakin ei-toivottuja sanoja tulee usein päästettyä läpi. Oheinen ristikko on tästä varoittava esimerkki. Joskus itsestään selvältä näyttävä ratkaisusana tai lause näyttääkin olevan vain yksi vaihtoehto, jolloin risteävä outoja kehno sana mahdollistaa muunkin ratkaisun. Vakaan oloisen voikin ratkoa Vajaan iloiseksi, kun kuvassa mies ei näy kokonaan ja huulilla voi havaita hymyn kareen. Tällöin täytyy risteävien sanojen vihjeityksellä varmistaa, että ratkaisu on yksiselitteinen ilman tulkinnan mahdollisuuksia.
Maksimimäärä vierekkäisiä sanoja tai lauseita on yleensä korkeintaan kuusi. Tämän jälkeen laatijan työ kyllä vaikeutuu. Mutta myös ratkojaparan.
Kokeilin kerran laatia ristikkoa, jossa kaksi vierekkäistä lausetta risteää toisten kahden vierekkäisten lauseiden kanssa, jolloin risteyskohdassa olisi 2×2 ruutua käsittävä leikkauskohta. Yritys olikin yllättävän vaikea. Teoriassa voivat esimerkiksi neljä vierekkäistä lausetta leikata toiset neljä vierekkäistä lausetta. Mutta tämä on tähän asti vain teoriaa. Jos tähän pystyisi, risteyskohta 4×4 ruutua tuottaisi ratkojalle ongelmia, varsinkin jos ratkaisulauseet eivät ole helpon tavanomaisia.
Kun kuvassa mummo istuu puussa ja ratkaisuksi tulee että mummo istuu puussa, ratkominen lienee vaivatonta. Mutta kun paneudutaan mummon sielunelämään syvemmin, ja tästä sitten syntyvät ratkaisulauseet, ratkominen voi olla ylivoimaista. Paitsi ehkä siinä tapauksessa, jos ratkaisulauseet ovat symmetrisiä, jolloin risteävässä kohdassa nuoliblokkikokonaisuus on yhteinen. Uudet haasteet ilahduttavat konkariratkojia. Väliasemilta mukaan tulleet pudistavat päätään. Molemmille täytyisi olla mieliksi. Siinäpä haastetta laatijalle.
Sivuston ylläpito: spam@sanasepot.fi