|
|
Etusivu > Sanaseppo-lehti > 3/2008 > Matti Larres... | Päivitetty: 16.4.2009 |
Artikkeli on julkaistu Sanaseppo-lehden numerossa 3/2008 (syys).
"Matti Larres, päivää. Kuulin haastattelunne radiosta. Kerroitte, että ensimmäinen suomalaisen kuvaristikko olisi julkaistu maaliskuussa 1955. Minun mielestäni niitä oli jo aiemmin. Piirsin niitä itsekin muistaakseni jo vuonna 1954."
Kesken sauvakävelyn puhelimeni oli soinut ja olin onneksi saanut kaivettua sen taskusta ajoissa. Lupasin soittaa takaisin ja vakuutin kiinnostustani. Tallensin numeron kännykkäni muistiin ja painoin nimen Larres visusti mieleeni. Meni kuitenkin lähes puolitoista vuotta tuosta soitosta, kunnes viimein sain suoritettua tuon vastasoiton. Kaksi päivää myöhemmin istuin jo Larreksen kotisohvalla viimein selvittämässä asiaa, olihan Sanaseppo pian menossa painoon.
Tätä juttua tehdessä en saanut selvitettyä tuon ensimmäisen ristikon ajankohtaa, sillä Matti Larreksella ei ollut töitään tallella. Hän kuitenkin epäili, että Viikkosanomissa olisi hyvinkin voinut olla kuvaristikoita jo ennen maaliskuuta 1955. Viikon kertojat -lehdessä saattoi myös olla muutaman kerran ristikko. Päätin suorittaa haastattelun ja jättää salapoliisityöt myöhempään ajankohtaan.
Meillä on ollut todella vähän tietoa noista alkuajoista. Ainoa ristikkopiirtäjän nimi, joka oli etukäteen tiedossani, oli Totti Noisniemi. Larres hieman kummastelee tätä luuloani.
– En ole varma, piirsikö hän ristikoita lainkaan. Hän oli osastoni esimies. Olin mainostoimittaja ja ristikoiden kuvitustyöt annettiin osastollemme. Osmo Kailan ohella Sanoma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kavanne laati ristikoita.
– Totin kanssa ratkoimme usein kilpaa ristisanoja. Minä voitin, koska meillä oli eri tekniikat. Totti luki vihjeet sana sanalta, minä etsin heti sellaisia, mihin löytyy nopeasti vastaus.
Ristikkopiirtäjistä Larres mainitsee vielä nimen Olavi Maristo. Lisäksi keskustellessamme muista nimistä I. H. Melasniemen mainitseminen saa hänet hetken muistelemaan ”Immua”.
Matti Larres tuli Sanoma Oy:n palvelukseen vuonna 1952.
– Palkka oli aika kurja, joten olin iltaisin Hesarin oikoluvussa. Se oli hyvä kokemus, joutui lukemaan paljon ja oppi asioita.
Sitten astui ristikoiden piirtäminen kuvaan. Niitä Larres piirsi normaalisti kotonaan puoleenyöhön asti, sillä deadline painoi usein päälle.
– Pohjaristikon teko oli hankalaa. Se piti tehdä käsin mittaamalla ja vetää sitten viivat Rapidograph-tussikynällä. Ruudukosta tehtiin sitten kuvalaatta, josta otettiin vedoksia. Ristikot piirrettiin lähes aina yksi yhteen, jotta nähtiin, mitä ruutuun todella mahtuu ja että vihjeistä saa selvän. Ylimääräisten viivojen päälle liimattiin paikkalaput.
Ristikoiden teko oli tuolloin tiivistäkin yhteistyötä laatijoiden ja piirtäjien kanssa.
– Kaila saattoi tulla vaikka kysymään, että kävisikö tämmöinen sana kuin ORSA. Pantaisiin vihjeeksi vaikka SINIS-. Kaila tykkäsi leikkiä sanoilla, hän harrasti mm. hävyttömiä sananmuunnoksia.
– Laatija teki ristikosta oman vedoksen ja piirtäjä toteutti sitten sen pohjalta omansa eli sen lopullisen. Laatijat jättivät yleensä kuvatilat vapaiksi. Joistakin kuvista kyllä neuvoteltiin, mutta sanavihjeet oli sen verran tarkkaan mietitty, että niihin aika harvoin puutuin.
Larres piirsi ristikoita parin vuoden ajan, kunnes hän lähti Sanoma Oy:stä. Silloin myös tämä työ jäi, ristikoista pääosahan syntyi tuolloin Sanoma Oy:n henkilökunnan piirissä.
Piirtäjien nimiä ei tuolloin koskaan mainittu, mutta se ei Larresta tunnu haittaavan. Hän ei ehkä ymmärrä, miksi olen niin tohkeissani saadessani tietoa ristikoiden alkuajoista.
Matti Larres on luonut pitkän ja merkittävän uran mainosalalla. Hän siirtyi Sanomista Markkinointi Viherjuureen, jossa hän toimi lopulta toimitusjohtajana vuosina 1971–1977. Välillä hän ehti olla Lintas Oy:n luovan osaston johtajana sekä Helsingissä että Madridissa. Vuosina 1977–1991 hän oli Mainostoimistojen liiton toimitusjohtaja.
Päätyön ohella hän on suunnitellut n. 75 kirjankantta, tehnyt kuvituksia kirjoihin ja lehtiin sekä suunnitellut tuotemerkkejä ja exlibriksiä. Kirjallisella puolella on eniten ruokakirjoja, kuten Espanjan ruokia ja juomia, sekä ruoka-aiheisia artikkeleja eri lehdissä. Bengt Fagerlundin kanssa hän on toimittanut teokset Mainonnan Tietokirja ja Mainosoppi. Vaihdossa MMM Sanaristikot -kirjaani sain häneltä mukavan kirjan Keppihevosia, jonka alaotsikko on Yksipalstaisia totuuksia pääasiassa mainonnasta. Lisäksi Larreksella on ollut lukemattomia luottamustoimia ja hän on saanut erilaisia mainonnan ja gastronomian palkintoja.
– Joka päivä täytän jotain. Vaimo pitää kryptoista. On suuri nautinto ratkaista sellaisia ristikoita, joissa arvostetaan nokkeluutta ja joiden ulkoasu miellyttää. Pääkaupunkiseudun Vartti-lehden ristikko on helppo mutta fiksu, semmoinen josta ei ole mitään huomauttamista. Voin ohimennen ottaa ristikon vaikka kahvipöytään tai kun menen junalla keskustaan.
Sanasepossa pyritään jatkossakin kaivamaan tietoja ristikoiden alkuhämäristä haastatellen joko itse tekijöitä tai heidän omaisiaan. Kiitokset Matti Larrekselle yhteydenotosta ja juttutuokiosta!
Sivuston ylläpito: spam@sanasepot.fi