|
|
Etusivu > Artikkelit > Samanlaisia erinimisiä | 11.4.2009 |
Sanaseppo-lehden – kuten monen muunkin ristikkolehden – tehtävät pyritään nimeämään yksilöllisesti, mutta varsin usein muut kuin kuvaristikot saavat nimekseen tehtävätyypin yleiskielisen nimen. Esimerkiksi piilosana on monesti ollut Piilosana, samoin sanakehikko vain Sanakehikko. Nimi on Sanasepossa tehtävän yläpuolella versaalialkuisena, mutta siitä ei pysty päättelemään, onko kyseessä vain tehtävän nimi vai myös kannanotto ristikkotyypin nimeksi.
Palindromi tarkoittaa ainakin suomen kielessä sanaa tai lausetta, jolla on merkitys myös takaperin luettaessa. Merkityksen ei tarvitse olla sama. Esimerkiksi sana TULO on palindromi, koska se on takaperin OLUT.
Sanasepossa 1/1998 julkaistiin Palindromikko. Laatija käytti nimeä palindromiristikko, mutta en muista, oliko se ehdotus tehtävän nimeksi vai myös tehtävätyypin nimeksi. Kirpussa (tai sen edeltäjässä Ristipistossa) samanlaisia tehtäviä on julkaistu nimellä Sanaritilä (Ristipisto 1/1995).
Sanaritilä-termi kuvaa onnistuneesti ratkaisuruudukon harvaa ritilärakennetta, jossa sanojen joka toinen kirjain on piilokirjain. Ritilä voi kuitenkin olla monen muunkin ristikkotyypin pohjapiirroksena kuten kirjan Sanaristikoiden maailma (ISBN 951-1-09385-1) samankaltainen Käänteissana. Käänteissanassa joka rivillä on kaksi sanaa, joista toinen kirjoitetaan takaperin, eivätkä sanat mene päällekkäin, joten riviä ei kokonaan lueta takaperin, ei myöskään etuperin. Kun käänteissanaan lisätään saman kirjan sanajonotehtävän Käärme palindromi-idea, syntyy palindromikko tai sanaritilä.
Pidin tehtävän logiikkaan perustuvaa nimeä parempana kuin ruudukon pohjapiirrokseen perustuvaa nimeä, mutta typistin nimen muotoon Palindromikko. Koska Sanasepossa on samalla nimellä julkaistu muutama muukin ristikko, niin nimeä voitaisiin pitää tuolloisena kannanottonani tehtävätyypin nimeksi.
Jos Sanaseppoon nyt tarjottaisiin vastaavaa tehtävää, niin saattaisin käyttää siitä nimeä Palindromiritilä.
Sanasepossa 2/2003 julkaistiin kaksi Sanapyramidi-nimistä pikkutehtävää. Nimeä tehtäville miettiessäni tiesin, että idea on sama kuin Kirpun tehtävässä Anagrammi plus yksi.
Sanapyramidin porrasrakenne on mielestäni siistimpi ja ratkojan kannalta mukavampi kuin anagrammi plus yhden jono, koska allekkain olevasta listasta sanat ja kirjaimet on helpompi hahmottaa kuin peräkkäisestä listasta. Sanapyramidin ruudukkoa piirtäessäni pohdin, pitäisikö vaakarivit erottaa toisistaan pienellä raolla tai paksulla viivalla. Päätin kuitenkin jättää sen tekemättä, koska kuvasta olisi tullut hieman levoton.
Anagrammi plus yksi (Kirppu 2/1997) kuvaa tehtävän ideaa paremmin, mutta nimenä se on niin kömpelö, etten sitä edes vakavasti harkinnut käyttäväni. Anagrammi plus yhden ruudukko muodostaa jonon, joka on jaettu kahdelle riville. Sanapyramidin kuvio vihjaa hämäävästi, että sanat menisivät viistosti ristikkäin. Ehkäpä juuri sen vuoksi Kirpussa sanat ovat jonona. Mielestäni kumpikin tapa vaatii selvennykseksi ratkontaohjeen, jotta noviisikin ymmärtää tehtävän idean.
Sanapyramidille täpärästi toiseksi jäi nimivaihtoehto sanaportaat. Valintaani ehkä vaikutti se, että puzzleratkonnan MM-kisoissa vuonna 1994 oli idealtaan käytännössä samanlainen tehtävä, jonka nimi oli Double pyramid. Puhumattakaan siitä, että yksi poikavuosien mieliopuksiani oli Antero Vipunen (4. p., WSOY 1966, [1. p. 1950]), jonka Kirjain kirjaimelta -tehtävän samankaltaisesta porraskuviosta oli käytetty sanaa pyramidikuvio.
Sanasepossa 2/2007 julkaistiin Anagrammikko ja numerossa 1/2008 Sotkis, joissa on sama idea kuin Lasten Kirpussa kymmenisen vuotta julkaistuissa Anagrammiristikoissa. Hieman emmin käyttää sotkis-nimeä, koska katsoin sen is-lopun viittaavaan Ilta-Sanomiin: kovis, pehmis, keskis (?), ... Olisin luultavasti käyttänyt nimeä anagrammikko, jos olisin muistanut käyttäneeni sitä edellisenä vuonna.
Iisakin ristikoissa vastaavista ristikoista on käytetty nimeä Sanakimara (Iisakin ristikot, nro 4/1982). Erilaisia ristikkotyyppejä luokittelevassa kirjassa Sanaristikoiden maailma tehtävä on saanut nimekseen Anagrammi.
Mitä nimeä eri ristikkotyypeistä pitää käyttää? Lähes mitä nimeä tahansa!
Ristikkotyyppi määrittelee ristikon periaatteen ja loogiset säännöt. Ristikkotyypin "keksijällä" ei ole siihen tekijänoikeutta, sillä "tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta". Nimikään ei saa tekijänoikeuden suojaa, koska yksittäinen tai muutama sana ei ole teos.
Keksinnölle voi saada patentin tai hyödyllisyysmallioikeuden, mutta lakien mukaan säännöt tai menetelmät älyllistä toimintaa tai peliä varten eivät ole keksintöjä. Mallioikeuden voi saada konkreettisen esineen ulkomuodolle, mutta ristikkotyyppi ei ole esine.
Ainoa immateriaalioikeus, jonka ristikkotyyppiin voi saada, on tavaramerkki. Jos jollakulla on tehtävätyyppiin tavaramerkki, niin hänellä on yksinoikeus käyttää nimeä (tai muuta graafista tunnusta) eli hän voi vain kieltää muita käyttämästä tavaramerkillä suojattua nimeä.
Kuitenkaan tavaramerkin haltija
Hyvä esimerkki tavaramerkkioikeudesta on sudoku. Japanissa vain Nikoli-kustantamo julkaisee sudokuja. Muut julkaisijat joutuvat Japanissa käyttämään sudokuistaan geneeristä nimeä nanpure ("number place" japaniksi [v]äännettynä) tai jotain muuta nimeä. Nicoli ei voi vaatia muita julkaisijoita kutsumaan tehtäviä sudokuiksi eikä estämään niiden julkaisua toisella nimellä tai kertomaan, että tehtävtyypin tuonut Japaniin Nicoli-kustantamo. Muualla maailmassahan sudoku on yleiskieltä, ei tavaramerkki.
Suomessa kellään ei ole rekisteröityä ® tai vakiintunutta mutta rekisteröimätöntä ™ tavaramerkkiä minkään ristikkotyypin nimeen, joten ristikkotyypistä voi käyttää sitä nimeä, mikä kulloinkin sattuu mieleen juolahtamaan. Yleiskieleen vakiintuneita termejä kannattaa kuitenkin pyrkiä käyttämään, jotta ei tule turhia sekaannuksia.
Kirjoittaja on Sanaseppo-lehden entinen vastaava päätoimittaja (nrot 1/1997–1/2007) ja toimituskunnan jäsen (1994–). Kirjoitus ei välttämättä ole Sanasepot ry:n virallinen kanta, mutta sen tulisi olla.
