|
|
Etusivu | Artikkelit |
|
Ristikossa on sama määrä ruutuja ratkoitpa sen oikein tai väärin tai jätitpä kokonaan ratkomatta.
Monet ristikot ovat sekä sisällöltään että paperinsa laadun puolesta sellaisia, että eriöön mentyään niillä pyyhkii oikein hyvin.
On tärkeää tarkistaa, että ristikossa todella kulkee sanoja kahteen suuntaan. Jos näin ei ole, kyseessä on runo.
Toiset ristikot on toteutettu niin avuttomasti, että tekstit on vietävä apteekkiin tulkittaviksi ja piirrokset semiootikolle.
Jostakin ristikosta sanotaan, että se on kiperä ja toisesta, että se on iisi. Parempi olisi sanoa, että se ensimmäinen on kömpelö ja se toinen löysä.
Ristikko on parhaimmillaan silloin kun loogisin tapa aloittaa sen ratkonta on väärä tapa.
Todennäköisyys sille, että ratkonnassa tapahtuu virhe, on suoraan verrannollinen sanan tärkeyteen.
Virhettä ei voi paikallistaa, jos ratkontaan on osallistunut useampi kuin yksi henkilö.
Jos ratkonnassa tulee virhe, tulee se sellaiseen paikkaan, missä siitä on kaikkein eniten harmia.
Jos kaikki ratkomani ristikot asetettaisiin riviin päiväntasaajalle, niin olisi siinä neekereillä ihmettelemistä.
Kerrankin näin ristikon, joka oli niin banaali, että sen varmaankin oli laatinut brutaali ja piirtänyt bulvaani.
Ristikko on parempi kuin nainen muun muassa siksi, että
Kyllä yksi kunnon ratkoja aina parisataa laatijaa työllistää.
Kolme henkilöä lähti kerran saunaan ja toisellakin oli mukanaan ristikkolehti.
On olemassa kolmenlaisia ristikonratkojia. Yhdet osaavat ratkoa ja toiset ei.
Jos paavi olisi joskus nähnyt sanaristikon, niin ratkonta olisi nyt sakramentti.
Oman kansainvälistymiseni aloitin lukemalla kieliä teurastamolla. Nyt olen kiertänyt kaikki ristikoissa esiintyvät karttapaikat ja useimmat niistä hyvinkin kaukaa.